Mitä olen oppinut?

Blogin tekeminen alussa kuulosti haastavalta. Kun siihen sitten pääsi vauhtiin niin ei tuntunutkaan enään niin kauhealta. Kurssityö oli poikkeava verrattuna muihin tekemiini kurssitöihin, mutta blogi on ihan positiivinen ja virkistävä vaihtoehto. Blogin tekeminen minulla jäi aika viimetippaan, sillä oli paljon muita jakson aikana valmiiksi saatavia töitä.

Opin käyttämään bloggeria ja ekemään lähdeviittauksia ( en tiedä kuinka hyvin) ja maantiedon perusteet. Blogi oli kertausta tunneilla käydyistä asiosta ja piti osata soveltaa oppimiaan asioita saadakseen hyvän kokonaisuuden.

Eksogeeniset ilmiöt alueella

Georgian pinta-alasta n. 85 prosenttia on vuoristoja. Maan phjoisosassa komeilee suuri Kaukasus- vuoristo, jonka suurimmat huiput Georgian puolella ovat Shkara (5200) ja Kazbek (5037). Georgian halkaisijaksi kutsuttu Suramin vuorijono yhdistää suuren Kaukasuksen ja pienen kaukasuksen. Vuorijonon länsipuolella avautuu hedelmällinen Kolkhiin alanko sekä vuorijonon läpi kulkee Suramin sola (Wikipedia2013). Sola on kahden vuoren välissä oleva matalin alue. Solassa virtaa vettä, mikä on tyypillinen eksogeeninen ilmiö. Virtaava vesi kuljettaa mukanaan maata kuluttavia aineksia kuten moreenia tai kemikaaleja, jotka hiovat maata ja tekevät joesta syvemmän.

Kuva Kaukasuksesta (Wikipedia)

Suramin vuorijono on taas yksi endogeenisistä ilmiöistä eli maan ytimen ja sisäisen liikkeen aiheuttama ilmiö, jossa suuren alueen mantereiset laatat ovat törmänneet ja muodostaneet poimuvuoristoja.

Kasvillisuus ja eläimistö

Georgian vaihtelevien ilmastojen takia alueella on havaittavissa monia eri kasvi- ja eläinlajeja. Länsiosa Georgiasta on suurimmaksi osaksi metsää ja on alueella esiintyy mm. pyökkiä, tammea, kastanjaa, vaahteraa ja saarnoja eli pelkkiä lehtipuita. Idässä kasvillisuus on matalampaa (pensaikkoja ja ruohikkoa). Alle viidesosa metsistä on havumetsiä, jotka kasvavat yleensä 900–2 150 metrin korkeudella merenpinnasta. Puurajan yläpuolella on alppiniittyjä, eteläisillä ylängöillä arokasvillisuutta. 

Svanetia on yksi Georgian vuoristoalueista.

Georgiassa on yli 4000 eri kasvilajia ja eläimia n,500 erilaista. Nisäkkäitä on vuoristoalueilla murmelit, kubaninturit sekä gemssit ja metsissä esimerkiksi susi, kettu, mäyrä ja hirvieläimet.

Gemssi on Euroopan ja Länsi-Aasian vuoristoissa elävä lyhytsarvinen vuohieläin.

Sateet

Sademäärät vaihtelevat Georgiassa 10:stä millimetristä 80 millimetriin. Talvella sataa sankoin ottein kun taas kesäisin on lämpimämpää ja kuivempaa. Georgian ilmasto vaihtelee Mustanmeren rannikon subtrooppista olosuhteista maan itäosien mannermaisempaan ilmastoon. Kaukasus-vuoristo suojaa maata pohjoisen kylmiltä ilmamassoilta, joten lännen lämmin ilma pääsee vapaasti virtaamaan Mustaltamereltä lännen alangolle. Lännen ilmasto on kostea ja yltää n. 1000-2000 ja Batumissa jopa 2 500 millimetriin vuosittain. Koska vuoret erottavat Mustanmeren maan itäosista, ilmasto on mannermaisempi ja sademäärät huomattavasti pienempiä, noin 500–800 millimetriä vuodessa. Kaakon puolikuivalla tasangolla ja korkeilla ylämaa-alueilla on omat mikroilmastonsa: vuorilla sademäärät voivat nousta kaksi kertaa suuremmiksi kuin maan itäosassa keskimäärin

Georgian alueella esiintyy varsinkin länsiosissa orograafiasta sadetta (vuoristojen päälle satava vesi joka tulee mereltä päin, eikä ennätä rannikolle) ennemmin kuin rintamasateita. Mutta nekään eivät ole poissuljettuja. Konvektiivisia sateitakin esiintyy, sillä  kesäisin on hyvin lämmintä jolloin lämmin vesihöyry tiivistyy ja syntyy sadetta.

Ilmanpainevyöhykkeet ja tuulet

              Tuulet syntyvät kun lämmin, kevyt ilma nousee ylös ja jättää tietynlaisen ilma-aukon  mennessään. Kylmä ja painava ilma laskeutuu ilma-aukkoa kohti tuulen lailla. Se on ilman liikettä korkeapaineesta matalapaineeseen. Tuuli nimetään sen mukaan mistä se on lähtöisin, esim. Länsi-tuuli.

           Ilmanpaineita on korkeita ja matalia. Esimerkiksi hepoasteiden korkeapaineen alueella, eli Kauriin- ja Kravun kääntöpiireillä, ilma virtaa on alaspäin kohti maanpintaa ja tuuli on heikkoa. Päiväntasaajalla vallitsee päiväntasaajan matala(paine), jolloin ilma kääntyy napa-alueita kohti ja muodostaa hepoasteiden korkeapaineen.

     





            Planetaariset tuulet ovat maapallon pinnalla ja ilmakehän alimmassa kerroksessa, noin kymmenen kilometriä paksussa troposfäärissä, esiintyviä laajamittaisia ja pysyviä tuulia        
            Maapallon pyöriminen akselinsa ympäri aiheuttaa sen pinnalla muitakin ilmiöitä kuin päivän ja yön vaihtelun, nimittäin Coriolis-ilmiön. Pohjoisella pallonpuoliskolla Coriolis aiheuttaa tuulen suunnan kaartumisen oikealle. Ilmiön voimakkuus riippuu leveyspiirin sijainnista. Eteläisellä pallonpuoliskolla ilmiö on päinvastainen verrattuna Pohjoiseen. 

Endogeeniset ilmiöt

             Endogeeniset ilmiöt ovat maapallon ytimen kuumuuden aiheuttamia reaktioita maaanpinnalla. Litosfäärilaatattojen eli mannerlaattojen liikkeet ovat merkkejä maapallon sisällä olevan ytimen lämmöstä. Litosfäärilaattojen törmäyksestä johtuvat mm, tulivuoritoiminta, vuorten poimutus, lohkovuoritus, maankohoaminen sekä maanjäristykset.



Georgian sijainti on Euraasian (vihreä) eteläisellä puoliskolla. Afrikan, Euraasian ja keltaisen laatan osuminen yhteen voi aiheuttaa myös Georgian suunnalle maanjäristyksiä ja tulivuoren purkauksia.



Aivan Mustanmeren kaakkoisosassa on tulivuori tämän maailman kaikkien tulivuorten näyttävän kartan mukaan.

Siellä on myös havaittu maanjäristyksiä, jotka tulivuoritoiminnantavoin aiheutuvat litosfäärilaattojen liikkeestä.

Merivirrat

  

 Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähä-Aasian välissä sijaitseva sisämeri. Georgian lisäksi Mustanmeren rantavaltioita ovat Turkki, Romania, Bulgaria, Ukraina ja Venäjä. Mustaanmereen suurimpia laskevia jokia ovat Tonava, Dnepr ja Don. Bosporinsalmi ja Marmaranmeri yhdistävät Mustanmeren Välimereen.

Mustassa meressä eivät

merivirrat suuresti näy, koska se on sisämeri.